Ducatibikes.com
Norja päästä päähän (3. viikko) - 2004
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Perjantai - 2.7
Huonosti nukutun yön jälkeen päivä valkeni aurinkoisessa ja lämpimässä säässä. Heti aamusta oli 20 °C lämmintä ja ajo maistui. Ensin ajettiin RV80 ja maisemat ovat hienoja. Fauskessa mentiin tankille. Bensiiniä meni 15,97 litraa kulutuksen ollessa 4,80 l/100 km:lla.
Fauskesta jatkettiin helteisessä säässä kohti Narvikia, ja oli tämän päivän päämäärä. Tie on lyhyesti sanottuna hieno. Maasto on huomattavasti terävempää - lähes vuorten tapaisia. Matkan varrella on huomattava määrä tunneleita, osa aika pitkiäkin.
Tänään sää on ollut helteinen, joten Ulsvågissa pysähdyttiin kauppaan jäätelöä ostamaan. Kaupassa oli reissun ensimmäinen mahdollisuus päästä lukemaan sähköpostit, joten muutamalla kruunulla vuokrattiin nettikone 1/2 tunniksi. Kaupassa tavattiin taas suomalainen tyttö, joka oli tullut kesätöihin kauppa apulaiseksi.
Ulsvågista oli lyhyt matka Bognes:iin, josta menee lautta Skardbergetiin. Lautalle oli menossa pari Saksalaista BMW-enduroa. Jos on menossa Lofooteille, voi Bognesista oikaista sinne lautalla.
Lautta matkan jälkeen tie muuttui entistä hienommaksi Narvikia lähestyttäessä. Narvikista alkoi yösijan etsiminen. Ensin yritettiin Narvik Campingiin - täynnä. Narvik Camping oli reissun ensimmäinen ja ainut leirintäalue, joka oli täynnä. Sieltä ohjastettiin ajamaan 10 km E6:sta pohjoiseen, jossa olisi seuraava mökkikylä.
Hersletta Camping - mökkejä oli vapaana ja hintakin vaikutti olevan kohdallaa. Mökkiä tarkastettaessa ne osoittautuivat erittäin epäsiisteiksi. Ei muuta kuin uutta mökkiä etsimään. Kilometriä ennen Hersletta Campingiä oli tien varressa yksityisten mökki kylttejä. Päätettiin palata kyselemään mökkiä.
Ajettiin kivan näköiseen pihapiiriin, jossa oli kaksi Saksalaista mersua pihassa. Kyseltiin omistajalta mökkiä, mutta mies reppana ei osanut lontoon kieltä - rautaisella ammattitaidolla mies soitti vaimolleen, joka kertoi auttavalla englannilla että heillä on yksi mökki ja se on vapaana. Se oli kuulemma siivoamatta, mutta jos kelpaa niin sen saa 250 NOK hintaan. Kiivettin rinteessä olevalle mökille todettiin se koko reissun siisteimmäksi ja varusteeltaan se oli viiden desmo mökki - tehtiin kaupat.
| Leirintäalue | Varustelu | Siisteys | Hinta/Laatu | Näköala | Kokonaisuus |
|---|---|---|---|---|---|
| Rosa og Ole Hansson | 5 | 4 | 5 | 4 | 5 |
Purettiin mopo ja päätettiin lähteä Narvikiin syömään. Narvikiin täältä on noin 10 km ja se on mukavan mutkainen rantatie, joka myötäilee Oftfjorden-vuonon rantaa. Narvikista ei äkkiseltään löytynyt ruoka paikkaa, joten Turisti infoon sitä kyselemään. Tyttö opasti paikalliseen ostoskeskukseen, josta löytyikin tuttu ja turvallinen Peppe's pizza. Sieltä syötiinkin tuliset kanapizzat tuulensuojaan. Pizzojen jälkeen vääntäydyttiin mopon päälle ja huoltoasemaa etsimään... Shelliltä ostettiin bensiiniä meni 14,04 l ja kulutus on pientä - 4,86 l/100 km.
Illalla katsotaan TV:tä ja siemallaa puoliksi yksi olut. Ulkona on 25 °C lämmintä ja itikoita pörrää ikkunan tuolla puolella. TV:n sää ohjelma kertoo että kaikkialla muualla pohjoismaissa sataa ja on alle 15 °C lämmintä mutta Norjan lapissa hellettä! Näin se homma etenee.
Päivän saldo: Tänään tuli ajettua 371 kilometriä loistavassa säässä ja upeissa maisemissa. Tie Bodøstä Narvikiin on mielestäni väli-Norjan hienoin. Vielä kun Mökki osoittautui upeaksi, niin ei voi muuta sanoa kuin upea päivä.
[muokkaa] Lauantai - 3.7
Aamulla heräsin hillittömään lämpöön - kuuma päivä tulossa. Samalla huomaan että hyttynen on imeksinyt yöllä vasemmasta kädestä vampyyrin lailla verta - ollaan itikka vyöhykkeellä. Pyörää pakatessa kokonainen hyttyslauma yrittää iskeä piikkinsä Soltotexiin huonoin tuloksi - mahtaa itikoita ottaa päähän.
Alkumatka Narvikista Lyngen-vuonon rantaa taittuu kovassa helteessä ja unen omaisesti - en muista koko pätkästä mitää. Lyngen vuono tarjoaa sietämättömälle helteelle viilennystä ja lämpötila laskee 20 °C nurkille. Pieni pätkä Lyngen vuonon vartta ja tullaan kotia vievän E8:n risteykseen. Tämän reissun tarkoituksena oli ajaa Norja päästä päähän, joten jatkamme E6:sta pohjoiseen.
Lyngen vuonon itäinen rantatie on upea ja annan Ducatin laulaa 120 km/h mutkasta toiseen. Skibotn jää vilauksessa taakse ja Odden tulee nopesti vastaa. Oddenistä tie kääntyy 90 astetta itään kohti Kåfjordbotnia, joka tulee vastaan humauksessa. Meillä oli tarkoitus ottaa täältä mökki, mutta ajo maistuu ja mökkikyläkään ei oikein hääviltä näyttänyt - päätettiin jatkaa matkaa.
Sitä ennen piti käydä kaupassa ja täyteen ahdettuun takalaukkuun ahdetaan vielä viikonlopun einekset. Tästä eteenpäin ei kartta näyttänyt mitään lerintäaluetta lähellä, joten päätettiin luottaa tuuriin. Birtavarren - ei mökkejä, Kroken - ei mökkejä, Olderdalen - ei mökkejä ja Djupvik useita yksityisten mökkejä. Ajamme yhden talon pihaan, jossa on mökki vuokralla. Isäntäväki esittelee mökin, joka on selkeästi neljän desmon varustuksella. Hintaa he pyysivät siitä 350 - kaupat tehtiin.
| Leirintäalue | Varustelu | Siisteys | Hinta/Laatu | Näköala | Kokonaisuus |
|---|---|---|---|---|---|
| Djupvik - yksityinen | 4 | 4 | 4 | 5 | 4 |
Kamat kannetaan mökkiin ja käydään taloksi. TV:ssä näkyy kohisemalla YLE1 ja saadaan ensimmäisen kertaa kolmeen viikkoon kuulla suomalaisia uutisia. Mökissä on kunnon keittiö ja nyt tekisi mieli paistaa lättyjä. Meillä on kaikki tarpeellinen taikinan tekoon, mutta paistin rasva puuttuu... Muistin että jossain lähikylässä oli kauppa auki. Kello näytti 17:35 ja ainahan kannattaa yrittää :)
Ducati hyökää takaisin E6:sta etelään - antaa palaa koko rahan edestä. Nordmannvikissä oli kauppa mennyt 17:00 kiinni. Olderdalenista löytyi COOP, joka oli mennyt kiinni 17:00. Tässä vaiheessa hoksaan että bensiiniä on vähänlaisesti, joten ajan tankille. Ajan rantaan lauttasatamaan ja sieltä löytyy Statoil jossa on pieni einespuoti - vihdoinkin. Mirka meni ostamaan paistin rasvaa ja minä bensiiniä. Bensiiniä meni 15,72 litraa ja kulutus on laskenut 4,72 l/100 km:llä. Takaisin mökille körötellään Mirkan toivomuksena maisemia ihaillen.
Päivän saldo: Tänään trippimittariin kertyi 298 kilometriä. Aamusta sää oli helteinen mutta iltapäivällä lämpötila laski siedettäviin lukemiin. Lyngen vuono ja sitä myötäilevä tie on upea kokemus.
[muokkaa] Sunnuntai 4.7
Aamu suihku jälkeen YLE1 kertoo että tämän päiväinen sää on samanlainen kuin eilen. Tosin illemmalla sateen mahdollisuus Finnmarksviddan eteläosissa. Aamu menee herätessä ja eilisiä lättyjä syötäessa. Hyvästelemme isätäväen ja kiitämmä hyvästä yösijasta.
Tänään on tiedossa kotuullisen pitkä ajomatka Hammerfestiin, joten aloitan aamun rauhallisesti maisemista nautiskellen. Kalastajakylät näyttävät seesteisiltä. Meri on tyyni ja hyvin ohuen aavemmaisen sumun päällystämänä. Köröttelemme hiljaa eteenpäin villapalloja väistellen. Yöllä on ilmeisesti ollut kylmä, koska lampaat ovat kerääntyneet aurinkoisiin paikkoihin asfaltille.
Storsletissä muistan että ketjut on vahaamatta ja päätän ajaa hiljaisen bensiiniaseman pihaan. Mirka hyppää pyörän selästä ja noistan pyörän keskituelle. Kaivan vahapurkin kun mies tulee huonolla englannilla kysymään apua autonsa tankkaamiseen? Uudehkon Volkswagenin perässä SLO-tarra, eli Sloveniasta ovat tulleet.
"Kumpaa Diesel laatua tähän autoon tulisi tankata - mittarissa on myynnissä niin kesä- kuin talvilaatua. Periaatteessa aivan sama mutta suosittelen tätä kesälaatua. Mies kiittää avusta toivottaa hyvää matkaa?"
Mene pyörälle ja rupean ruiskuttaa vahaa ketjuille. Vahaa menee pakoputkelle ja se rupeaa käryämään. Sammuta mopon ja rupean pakkaamaan vahapurkkia kun mies tulee uudestaan juttusille.
"Automaattin kyljessä lukee että siihen kelpaa niin Visa kuin Mastercard, mutta se ei suostu antamaan bensiiniä. Noo, mennäänpä katsomaan. Mies syötää koneeseen kortin, näppäilee koodin ja kone sylkee kortin saman tien ulos norjalaisen virheilmoituksen kera. En osaa ilmoitusta kääntää suoraan, mutta tiedän että kortti ei kelpaa koneeseen. Sanon miehelle että tämä on Norja. Norjassa Visan ja Mastercard merkki tarkoittaa yleensä sitä että se toimii vain kassalla - joskus ei sielläkään."
Onneksi kello on 9:45 ja huoltoasema aukiaa 10:00:ltä. Sanoin miehelle odota 15 min niin saat bensiiniä normaalista mittarista. Rupattelemme aikamme ja saamme kuulla että he ovat vaimon ja puoli vuotiaan pikkusen kanssa ajaneet Via-Baltican ja Suomen kautta pohjois norjaan. Mies kehui erityisesti pohjanmaata ja inarin järveä - hmmm.
Hyvästelemme matkailijat ja jatkamme matkaa. Tie polveilee hienosti vuonojen rantoja ja kuin varkain tulemme Altaan. Altassa on Kalliopiirrosalue, joka kuuluu UNESCO:n maailmanperintölistalle. Ajamme Alta Museumiin ja nautimme siellä pikalounaan sämpylällä ja kahvilla. Ulkona paahtaa helle ja toivoisi vähän viileämpää keliä.
Alta kaupunkin näyttää näin Sunnuntaina varsin kuolleelta, joten päätettiin jatkaa tankkauksen jälkeen matkaa. Bensiiniä meni 10,56 l ja kulutus on ollut 4,57 l/100 km luokkaa. Altan jälkee tie nousee 400 metrin nurkille ja alkaa Finnmarksviddan tunturiylitys. Aluksi tie menee itää kohti - kohti etelästä työntyvää sysimustaa pilvirintamaa. Sää muuttuu muutamassa minuutissa helteestä 10 asteiseksi ja sivutuuli on todella rajua. Siinä sitten hiivitään luotisuoraa tietä 70 km/h pyörä kallellaan sivutuulta kohti. Pilvirintamassa vettää tulee todella rajusti ja henkisesti varaudun kaatosateeseen.
Sade on enään muutaman kilometrin päässä ja se lähenee vaudilla - kohta kastutaan. Yhtä-äkkiä tie kääntyy 90 ° pohjoiseen ja meillä onkin kova myötä tuuli. Nostan nopeuden 130 km/h ja kulutus mittarin näyttää tasaisesti 3,5 l/100 km lukemia - aika kova myötätuuli. Finnmarksvidda on todella hieno ja näkemisen arvoinen tunturiylitys, jossa tuuli voi yltyä myskyisäksi.
Skaidia lähestyttäessä tie polveilee alati leveävän joen vartta, jossa on perho kalastajia kuin lestatiolaisten vuotusessa uskon juhlassa. Mukava ja nopea tie muuttuu Skaidista RV94 käännyttäessä hivenen pienemmäksi ja kohta ollaan taas vuonon rannassa. Sää on muuttunut taas lämpimäksi, mutta pilvirintama uhkaa taas taustapeilissä. Kvalsundin jälkeen sää muuttuu kuin salaman iskusta jää kylmäksi. Ylitämme komian silla ja ollaan Kvaløyan saarella - kohta ollaan Hammerfestissa. Tie Hammerfestiin on mutkainen ja mäkinen, mitä hienoin moottoripyörälle. Perille päästyään alkaa tulemaan vettä. Nyt on syytä löytyä yösija nopeasti.
Ensimmäinen leirintäalue on Hammerfest Turistsenter. Kahden tähden mökistä pyydetään 350 NOK rintessä olevasta läävästä. Ympäristö on täynnä pakolaisia ja tänne en varmasti pyörää jätä yöksi. Palautimme avaimen ja kassalta sanotaan että täällä on toinenkin leirintäalue, mutta siellä on saman tasoisia mökkejä.
Ensin ajettiin kaupungin läpi lentokentälle asti - ei näy leirintä aluetta eikä kylttiä sinne - poroja on ihan joka paikassa. Sitten uudestaa takaisin kaupunkiin toista reittä - huonolta näyttää. Essolta kysyttiin kassalta leirintä aluetta - ei mitään tietoa. Ruotsalainen nuoripari etsiskeli yösijaa ja sanottiin että Hammerfest Turistsenteriin ei kannata mennä. Palaamme taas kaupungin toiselle laidalle, jossa muistin nähneeni turisti info kartan. Kartassa näkyy että leirintäalue on Storvannet järven rannalla - kaupungin yläpuolella vaaran päällä.
Ei muuta kuin takaisin keskustaa ja sieltä mutkien kautta Storvannet järven rantaa, josta leirintäalue löytyi - Storvannet Camping. Mökki maksoi 350 NOK ja taso oli noin 3 kertaa parempi. Sitä voimme suositella.
| Leirintäalue | Varustelu | Siisteys | Hinta/Laatu | Näköala | Kokonaisuus |
|---|---|---|---|---|---|
| Hammerfest Turistsenter | 1 | 2 | 1 | 2 | 1 |
| Storvannet Camping | 2 | 3 | 3 | 3 | 3 |
Respasta löytyi kartta ja ei muuta kuin Peppe's pizzaa etsimään ja syömään. Iltasella rupesi tuulemaa ja oli selkeäsi pyykin pesun aika. Respasta sai avaimen pesuhuoneeseen, jossa kaksi uutta Bosh:n pesukonetta - parhaimmat mihin törmäsimme matkan aikana. Siinä sitten pyykkiä pestäessä ja kuivatessa katselimme kun leirintäalue täyttyi suomalaisista hiljalleen - täällä oli Suomalaisia enemmän kuin kalajoen särkillä...
Päivän saldo: Matkamittariin kertyi 371 kilomertriä upeissa vuonoissa ja tunturiylityksessä. Mökkikin on mukava ja päivä on varsin onnistunut. Illalla keiteltiin teetä ja rupateltiin pitkästä aikaa suomalaisten kanssa.
[muokkaa] Maanantai - 5.7
Yöllä oli Mirkan mukaan tuullut niin paljon että koko mökki oli heilunut - minulla ei ollut mitään tietoa tuulesta ;) Aamuteen jälkeen suihkuun ja todellakin - yöllä oli tuullut. Leirintäalueen lipputanko oli mennyt poikki ja kaatunut tielle.
Telttaileva nuoripari kertoi että välillä koko teltta oli noussut ilmaan ja olivat joutuneet tosissaan parantelemaan teltan kiinnityksiä. Sää näyttää nyt kirkkaalta ja tänään olisi lyhyehkö etappi jonnekkin Karasjoen tuntumaan.
Luovutamme avaimet ja lähdemme ajamaan kohti Suomen rajaa. Heti Hammerfestin keskustassa on porotokka tien tukkeena ja paikalliset hätyyttävät niitä parhaansa mukaan tien reunaa. Ducatin ääntä porot vierastavat ja me päästää varsin kivuttomasti niiden ohi. Nautiskelen RV94:sta ja päästelen varsin reippaasti - aina poroja väistellen.
Pian ollaan Skaidissa ja ajan tankille. Bensiiniä meni 11,43 litraa kulutuksen ollessa 4,72 l/100 km:llä. Skaidista jatkettiin E6:sta itään, kohti Lakselvia. Russenesissa tultiin vuonon rantaan ja E6 kääntyi etelään. Nyt iski kova vastatuuli mutta onneksi on lämmintä. Vähän ennen Lakselvia pysähdytään saksalaisten turistien valloittamalle pysäköintialueella ihmettelemään porolaumaa, joka on keskellä vuonoa - on laskuveden aika.
Lakselv vaikuttaa aika ankialle ja sieltä ei oikein ruokapaikkaa löydy. Tyydymme Polargroan hampurilaisiin ja saadaan jatkettua matkaa. Lakselvista jatketaa E6:sta pitkin kohti karasjokea. Matkan varrelle osui NATO:n sotilasalue jonka läpi körötellään hiljaa - ei nyt hirveästi nähtävää.
Karasjoella ajettiin harhaan RV92:lle, joka vie kautokeinoo. Pikaisesti tarkistettiin RV92:n varressa oleva leirintäalue - disgusting. Mietittiin mitä tehtäisiin ja päätettiin ajaa Karigasniemeen - Suomen puolelle. Takaisin keskustaa ja ihmetellään mistä löytyy tie Suomeen. Samassa liikenneympyrässä harhailee tusinan verran muita matkailijoita - voi prkl näitä Norjan paviaaneja. Ei taaskaan kyltin kylttiä, tämä on kyllä matkailijoiden kiusantekoa. Arvomme pienimmän tien, jota kilometrin ajettua osoittautuu oikeaksi tieksi. Muutama minuutti ja ollaan Karigasniemessä.
Karigasniemestä löytyi Tenorinne Camping, josta otettiin 32 euron kelomökki. Norjalaisiin mökkeihin verrattuna tämä mökki oli luksusta. Ei nitise eikä natise ja on halpa.
| Leirintäalue | Varustelu | Siisteys | Hinta/Laatu | Näköala | Kokonaisuus |
|---|---|---|---|---|---|
| Tenorinne Camping | 2 | 3 | 3 | 3 | 3 |
Hyttysiä siellä hyttysiä täällä - niitä on joka paikassa! Ollaan selvästi kotimaassa. Illan tekijäiseksi käveltiin paikalliseen kauppaan ja ostettiin ihan suomenkielellä ja euroilla eineksiä.
Iltapesulla huomataan että kylläpä ne Oraksen vesihanat ja suihkut on hienoja Norjalaisiin väkerryksiin verrattuna. Vettä tulee tasaisesti ja ennen kaikkea tasalämpöisesti.
Päivän saldo: GPS näyttää että tänään on liikuttu 249 km eli mukavan kevyt ajopäivä. Lämpöä on ollut sopivasti 20 °C ja sateettomassa säässä on ajettu. Maisemat eivät ole olleet niin hienoja kuin eilen.
[muokkaa] Tiistai - 6.7
Koko yö on valvottu. Mokin seinät ovat tummia ja niitä vasten on jokseenkin mahdoton löytää hyttysiä. Koko yön ne on valvottaneet. Aamulla syödään ja suihkun jälkeen totean että hyttysiä ja lämpöä riittää.
Luovutammen mökin avaimet ja lähdemme tankille. Bensiiniä menee 9,62 litraa. Kulutus on noussut 5,4 l/100 km:llä. Lähdemme ajamaan 970-tietä pitkin koti Utsjokea. Tie myötäilee Tenojoen vartta ja maisemat ovat hienoja. Tenolla on tuon tuostakin perhostelijoita punalihaista narraamassa. Tie on hyväkuntoinen ja hyvä ajaa, mutta pidän maltillista vauhtia 60 - 70 km/h porovaaran takia.
Nuvvus jää taakse, kunnes mäen kukkulan takana seistä jököttää kaksi poroa risteyksessä - löysään kaasun, ja Ducati päästää möreän moottorijarrutus äänen. Porot pillastuvat äänestä - toinen ryntää sivutiellä ja toinen lähtee vetämää täyttä ravia meidän edellä. Tässä sitä körötellään 30 km/h poron perässä. Poro laskee ylimääräisen painolastin ja kuset/paskat leviävät tielle. Ensimmäisen kilometrin jälkeen pysähdyn levähdyspaikalle, josko se poro älyäisi vetää tiensivuun. Odottelen muutaman minuutin mutta itikat iskevät kiinni ja on pakko jatkaa matkaa. Kiihdytän matkanopeuteen ja parin kukkulan päässä sama poro tulee peräedellä vastaan - on kovakuntoinen poro.
Siinä sitten poro painaa kolmannenkin kilometrin - tällä vauhdilla tulisi aika hyvä tulos cooperin testissä. Viimein poron suusta rupeaa vaahto lentää se rupeaa silmäilee taaksepäin luovutuksen merkiksi. Poron kunto loppuu ja se juokseen suoraa päin metikköä täyttä laukka. Harvinaisen tyhmiä elukoita.
Matka taittuu hienoissa maisemissa ja kuin varkain ollaan Utsjoella. Ajatuksena olisi tänään ajaa Norjan puolelle ja etsiä sieltä yösija. Utsjoen Nordeasta kävin vaihtamasta Norjan valuuttaa 100 eurolla. Ajamme pitkin Utsjoen raittia ja sopivaa ruokapaikkaa ei löydy, joten tyydymme kahviin ja pullaan.
Utsjoelta käännyttiin Nuorgamia kohti ja taas ajetaan Tenon vartta kohti Norjaa. Nuorgamissa rajan yli Polmakiin, jossa näyttäisi olevan muutama varteenotettava yösija. Päätämme kuitenkin ajaa Tana Bruhin asti. Heti E6:sen risteyksessä on ensimmäinen leirintäalue - ei vakuuttanut. Tana Brussa on toinen leirintäalue ja sekään ei oikein vakuuttanut. On läkähdyttävän kuuma ja hiki virtaa yhtenään ajan Shellille ostamaan kylmää juotavaa.
Kylmä juotava parantaa ajatuksen juoksua ja päätämme palata Polmakiin. Polmakista löytyi Tanabredden Opplevelser, josta vuokrattiin mökki - tai oikeastaan asunto. Hintaa mökillä on 375 NOK - ei paha 5 desmon luksus mökistä
| Leirintäalue | Varustelu | Siisteys | Hinta/Laatu | Näköala | Kokonaisuus |
|---|---|---|---|---|---|
| Tanabredden Opplevelser | 5 | 5 | 5 | 4 | 5 |
Illalla haettiin Nuorgamista ruokaa illalla herkuteltiin ja paistettii lättyjä. Ilta menikin Suomen TV:tä katselle, syödessä ja itikoita metsästäessa. Yöpuulle mentäessä huomattiin että ikkunan alla on lammasaitaus sieltä ne lampaat määkyivät tasaiseen tahtiin.
Päivän saldo: Maisemat olivat hienoja ja muutenkin mukavan päivän aikana matkamittariin kertyi kilometrejä vain 149 kappaletta. Kuumuudesta johtuen olin todella väsynyt päivän päätteeksi.
[muokkaa] Keskiviikko - 7.7
Tykästyimme mökkiin ja päätettiin vuokrata se toiseksikin yöksi. Aamulla tutkittiin karttaa ja päätettiin lähteä käymään Vardøssä. Mette Mannonen lupasi pohjoiseen hellettä ja sehän meille sopii. Ensitöikseen ajettiin E6:lle, jota päästeltiin Varengerbotniin, jossa tankattiin pyörä. Bensiiniä meni 11,55 litraa, kulutuksen ollessa 5,04 l/100 km:lla.
Varengerbotnista käännyttiin E75:lle - kohti Vardøä. Heti muutaman kilometrin ajettua alkoi tietyömaa, jossa asfaltti oli jyrsitty kilometrien varrelta. Tie oli karmessa kunnossa taas sai todeta että ei ST4S:tä tule enskapyörää tekemälläkään. Matkan edetessä tie muuttui paikoitellen todella pahaksi ja kaatumisen riski kasvoi entisestään, kun paikalliset TVH:n miehet olivat vetäneet tielle tuoreita soramattoja - todella pehmeää.
Vähän ennen Nessebytä (Uuniemi) tie muuttui normaaliksi asfaltti tieksi ja rannassa oli komea kirkko, jota kurvasin ihmettelemää - todellinen syy oli kipeät ranteet enska-ajon jäljiltä. Kirkko on rakennettu syvälle Varanginvuonoon ulottuvan nimen kärkeen. Ovatpa komian, kylmän ja karun paikan kirkolle löytäneet.
Nessebystä matkaa jatkettiini alati karummissa maisemissa kohti Vardøä. Mortensnesissa huomattiin, jokin nähtävyys ja kurvattiin sinne. Ajoimme parkkipaikalle ja huomattiin kaksi suomalaista ajoneuvoa - Asuntoauto ja henkilöauto+peräkärry yhdistelmä.
Mentiin juttelemaan ja siinä porukka veti lenkkiä ja kossua aamupalaksi. Henkilöauton vieressä oli kupoliteltta. Yksi teltan naru oli eturenkaan alla, toinen sivupeilissä. Ojassa huusi agrigaatti ja peräkärryssä kaikki retkeilyyn tarvittat tarvikkeet: uuni, mikro, hella, jne...
"Terve, mites on kesä mennyt? Tässä sitä ollaan kesää vietetty välillä Suomen puolelta makkaraa ja juomaa. Kalaa tulee kun heittää virvelillä vuonoon väännetyn rautanaulan ja nykäsee terävästi - Halpaa hommaa"
Saksalainen matkailuauto kurvaa parkkipaikalle ja kääntyy heti takaisin tielle kun näkee alan miehien siemailevan kossua.
"Nirppa nokkia nuo sakemannit, kun ei seura kelpaa... Mistäs päin olette kurvailleet. Lähdettiin pohjanmaalta ja ollaan ajeltu etelä-Norjasta tännepäin. Vielä on Vardø käymättä niin pääsis kotiapäin ajelemaan. Mistä te olette? Tampereelta päin, noi on Joensuusta ja toi yksi ei ole mistään kotoisin..."
Ulkoisesta olemuksesta huolimatta välitöntä, harmitonta ja mukavaa porukkaa. Toivotettiin hyvää kesän jatkoa ja lähdettiin ajamaan kohti määränpäätä. Maasto muuttuu hiljalleen karummaksi ja kohta jäi Vadsø (Vesisaari) taakse. Tie kääntyi pohjoiseen ja hienoja kuvankauniita pikku kyliä jää taakseen. Vaikka on heinäkuu, lunta näkyy mäkien varjokohdissa.
Välistä tielle mönkii lampaita ja maisema on autiota, puutonta ja jatkuvaa Barentinmeren rantaa. Välistä vastaan tulee pikku kyliä tai yksittäisiä mökkipahasia - karua. Vihdoi saavumme päämääräämme - Vardø. Vardø on saaressa, jonne pääsee 2,9 km pitkää merenalaista tunnelia pitkin. Tunneli on synkkä, märkä ja se käy parhaimmillaan 80 metriä merenpinnan alapuolella.
Ajamme pitkin Vardøn raittia ja tutkimme paikkoja. Turisti mainoksessa Vardøn kehutaan olevan portti Barentsin merelle - ja sitä se on kartankin mukaan. Saman esitteen mukaan Vardø on Euroopan ainut arktisella alueella oleva kaupunki. Voin helposti uskoa väitteen - ei ole taatusti talvella mikään lämmin paikka. Etsimme turisti-infon, josta meille annetaa hyviä ravintola vinkkejä. Ajamme pyörän pääkadun varteen, josta löydämme miellyttävän näköisen ravintolan. Tänään olisi turskaa tarjolla - jami.
Turisti-infon heppu kehoitti meitä ajamaan Hamninbergiin - 40 kilometriä pohjoiseen. Kuulemma se on motoristien suosiossa. No aikaa kun on voihan sitä pistäytyä - paluumatka voi olla vähän tylsää...
Hamninbergin tie on heti tunnelin jälkeen oikealle. Tie on ensin normaalia mutta muutaman mäen kukkulan jälkeen se muuttuu kuin tyhjästä - kuumaisemaksi. Itseasiassa se muuttuu erilaiseksi jokaisen mäen/mutkan jälkeen. Tie muuttuu kapeaksi - pyörätiemäiseksi. Tien varressa käsittämättömät määrät poroja ja lampaita lumikinoksilla itseään viilentämässä - nyt on hellepäivä. Välillä tulee vastaa mielettömiä hiekkarantoja ja kuin tyhjästä ne muuttuvat mielettömiksi kiviröykkiöiksi.
Kuvia Hamningbergiin vievältä tieltä:
 |
 |
Tämä huikean hieno tie päättyy Hamninbergiin, joka on kuollut kylä, jossa ei ole läpivuotista asutusta. Ajamme tietä niin paljon, kuin sitä riittää ja päädymme sodan aikaiseen Saksalaisten vartiolinnoitukseen. Tässä sitä ollaan reissumme viimeisessä ääripisteessä. Tämän pohjoisemmaksi ei enään pääsee koillis-Norjassa.
Ajamme takaisin kylään, jossa hippitytön näköinen nainen pitää kesäkahvilaa ja keritsee lampaan villaa. Ostetaan jäätelöt ja tyttö kertoo osaavansa Suomea. Volvo, Traktorien kuningas. Hamninberg ei kylänä ole enään kukoista mutta omalla tavallaan se on hieno. Linnuntietä pitkiin (20 km) lähin kylä on Nordfjord, mutta mopolla sinne saa ajaa Tana-Brun kautta eli noin 350 kilometriä... Siinä tulisi vähän riiuu matkaa.
Haikeana jätämme Hamningbergin ja lähdemme ajamaan Polmakia kohti. Noin 10 km Hamninbergistä Mirka viittoilee taivaalle ja huutaa pysähdy. Ajan tien sivuun ja Mirka osoittelee taivaalle. Mielettömän iso merikotka vedättää raskain siiven iskuin ylös, välillä tuulta ottaen rinteen tuulesta. Kotka tekee 360 ° käännöksen ja tulee kohti korkeutta ottaen. Tuoko iskee kyntensä karitsaa niin eipä taida paljon jälkeä siitä jäädä.
Matka jatkuu hitaasti ja välillä on pakko pysähtyä ihastelemaan karua maisemaa. Hiljalleen ollaan Vardøssä. Vardøn jälkeen nostan matkanopeuden 110 km/h - ilta alkaa lähestyä ja varjossa ei ole kivaa ajaa. Välillä lampaat taas könyävät tielle ja joudutaan hiljentamaan vauhtia. Vadsøssä (Vesisaari) ajan tankille ja lataan mopon 14,45 litralla 95:sta. Kulutus on 4,74 l/100 km:llä - maltillinen meno kuluttaa maltillisesti.
Andersbyssä pikkulinnun lentorata osuu meidän kanssa ja osuman IXS:n polvisuojaan aihettaa sille taatusti päänsärkyä. Vestre Jakobslevin jälkeen ohitettiin kaksi HD-kuskia näyttävällä nopeuserolla ja nostan pojille jalkaa - peilistä näkyy lapanen nousevan. Halpaa PR:ää motoristien kesken. Nessebyn jälkeen taas kiemurrellan soratietä kilometritolkulla. Varjot alkavat jo pidentyä, mutta onneksi Polmak ja mökki häämöttää.
Päivän saldo: Trippimittariin kertyi 407 kilometriä ja päivä oli äärimmäisen onnistunut. Tämä on pätkä, jota voin suositella täysin rinnoin.
[muokkaa] Torstai - 8.7
Aamuteellä talon isäntä huutelee avoimesta ikkunasta että kiinnostaisiko suolattu Tenon lohi? Tottakai kiinnostaa. Vetäsen housut jalkaan ja menen isäntää vastaan. Isäntä sanoi että kala on eilen pyydetty ja taatusti tuoretta.
"Meillä täällä päin lohi syödään suolattuna. Juu, niin meilläkin pohjanmaan rannikolta lohi joko savustetaan tai laitetaan suolalihoiksi."
Kiitän isäntää ja päästään syömään Tenon lohta leivän päälle. Pyörän pakattua kiitämmen isäntäväkeä ja lähdetään ajamaan kohti Kirknesiä (Kirkkoniemi). Alkumatka on tuttua Varangerbotnissa taas tankille. Nyt bensiiniä meni 5,90 litraa. Kulutus on 4,88 l/100 km:lla. Ensin ajeltiin Varanginvuonon eteläistä puolta kohti Kirkkoniemeä. Gandvikin jälkeen tulee Bygøynesin (Pykeija) kyltti ja päätettiin ajaa tänne TV:stä tuttuun paikkaan.
Bygøynes on 1800-luvun katovuosien Suomalaisten siirtolaisten perustaman kylä. Kiertelemme kylän läpi ja käymme kalasatamassa, jossa on venäläisiä kalastusaluksia. Idyllinen ja kaunis kylä, jossa joka toinen auto on Suomen kilvissä.
Bygøynesin jälkeen suuntaamme etelään - kohti Kirkkoniemeä (Kirknes). Tie kirkkoniemeen on vähän tylsähkö, niin kuin itse Kirkkoniemikin. Syömme levähdyspaikalla viimeiset lohileivät ennen Kirkoniemeä. Ajamme kirkkoniemen läpi ja haemme juotavaa Shellillä. Nyt on niin tajuttoman kuuma että pakko päästä liikkeelle - kotimatka alkaa!
Neidenistä tie kääntyy 893:lle ja raja ylittyy pikaisesti. Näätämössä ajan varmuuden vuoksi tankille Bensiiniä on mennyt 11,1 litraa. Tankilla itikat hyökkäävät ja rupeavat syömään miestä elävänä - kotimaassa ollaan. Mirka pakenee itikoita kaupan sisätiloihin ja toteaa:
Laita pyörä käyntii ja aja se oven eteen niin hyppään kyytiin
Maksan bensiinit ja puen helteestä huolimatta ajovaatteet ja kypärähupun. Määrätietoisin askelin pyörälle, sivutuki ylös, pyörä käyntiin ja ovelta Mirka kyytiin. Pari itikkaa pääsee maistamaa Pohjalaista verta - auts.
Nyt olisi aika löytää yösija. Kuumuudesta johtuen on hirvittävän väsynyt olo. Näätämön jälkeen tulee kyltti "Porotila Toini Sanila" - sinne siis. Kilometrin verran ajan soratietä kunnes tulen porotilan pihaan. Pistän pyörän parkkiin ja itikat hyökkäävät niskaan. Kahden huone löytyi tilalta ja hinta oli 34 euroa. Hintaan kuului sauna - sille olikin tarvetta.
| Leirintäalue | Varustelu | Siisteys | Hinta/Laatu | Näköala | Kokonaisuus |
|---|---|---|---|---|---|
| Porotila Toini Sanila | 5 | 5 | 5 | 3 | 5 |
Tilalta löytyi erinomainen ravintola ja pakkohan sitä oli syödä poronkäristystä pitkänkaavan mukaan - parasta ruokaa koko reissulta. Ruuan jälkeen iltasauna ja johan uni maistui.
Päivän saldo: Kilometrejä kerty 264 kappaletta ja muutenkin kiva päivä. Helle oli turhan kova ja sen takia oli pakko olla kokoajan liikkeessä. Päivän kruunasi poikkeuksellisen hyvä yösija. Milloinhan Norjassa saisi samaan hintaan samanlaista palvelua? Tai ylipäätään Suomessakaan...
[muokkaa] Perjanta & Lauantai - 9-10.7
Torstai ja helteinen ilma jatkuu. Luovutamme avaimet ja kiitämme Toinia ja tyttöjä yösijasta ja ruuasta. Tänään on tavoitteena Rovaniemi, Oikarinen. Pienen ajomatkan jälkeen tulee Sevettijärvi, kolttasaamelaisten keskuspaikka. Ajamme sen ohi ja ihailen upeita maisemia. Pieniä erälampia ja äkkivääriä mutki, törkiän kaunista seutua. Vaikka tie on makian mutkainen ja hienoin pätkä pohjoisessa, niin porovaara on jatkuvasti päällä - kannattaa varoa.
Noin 100 kilometriä kantatietä ja ollaa Kaamasen risteyksessä. Käännytään E75:lle etelään, kohti Inaria. Nyt on vuorossa isoa tietä ja matka taittuu kivasti poroja ja matkailuautoija väistellessä. Inarissa pysähdytään Saamelaismuseoon ja ylä-lapin luontokeskus Siidaan kahville. Juomme kahvit ja Mirka ostaa pari nättiä savitaulua. Soitan tädille Rovaniemellä, josko matkalaisille löytyisi yösijaa ja saunaa?
Sauna ja Kemijoki:
 |
 |
Matka jatkuu ja Saariselällä tankille. Bensiiniä meni 10,99 litraa. Samalla juomme kahvit ja syödään mielettömän hyviä viinereitä. Ostimme niitä tulijaisiksi 4 kpl lisää... Ajamme saariselän läpi mutta jätämme kaunispään käymättä. Porotokka Saariselän keskustassa säikähtää Ducatia ja ryntää pitkin hotellien pihoja.
Saariselältä lähdettäessä pistän entistä enemmän vauhtia ja kaunis Suomen lappi vilistää taaksepäin. Välillä porot säykäyttelevät ja hidastavat matkaan kulkua. Sodankylässä pysähdymme kahville - tuntuu kuin oltaisiin jo perillä Rovaniemellä.
Rovaniemeltä kurvaan Ounastunturin kupeessa olevalle tielle ja ajelen Oikarisen suuntaa. Pienen hakuammunnan jälkeen mökki löytyi ja siellähän Kauko oli jo lämmittämässä saunaa. Siinä sitten saunottiin, syötiin ja vietettiin lomaa seuraavat 2 päivää. Päiväseltään käytiin kiertelemässä Rovaniemen nähtävyyksiä ja tutustuttiin Arktikumiin, joka on arktisiin alueisiin keskittynyt museo, tiedekeskus, kokous- ja kongressikeskus sekä ainutlaatuinen arkkitehtoninen nähtävyys - suosittelen.
[muokkaa] Matkan päätös
Tämä matkakertomus loppui Rovaniemieen, mutta ennen kotiin pääsyä oltiin yksi yö Oulun Edenissä. Tämä oli toinen perättäinen kesä reissu Norjaan ja voidaan sanoa että se oli edellistään parempi. Kesä 2003 Norjassa oli säiden puolesta mukavampi, mutta kuten on ennenkin sanottu: "Huonoa säätä ei ole olemassakaan, on vain huonoja varusteita". Uusia upeita paikkoja löytyi reilusti ja matka oli kokonaisuudessaa erinomainen.
Ducati is a registered trademark of Ducati Motor Holding S.p.A.
Ducatibikes.com is in no way affiliated with Ducati Motor Holding S.p.A.
Etusivu
Verkkokauppa
Mallit
- Superbike
- Sport Classic
- Sport Touring
- Supersport
- Monster
- Multistrada
- Hypermotard
- Muut moottoripyörät